Otsikosta voi päätellä, että kyse on tällä kertaa agilitysta. Meidän viikkotreenit peruttiin, koska olin ainut tulija tänään, mutta menin sitten Hurttahallille treenaamaan äitin kurssille, jotta saisin edes yhden ohjatun treenin viikossa. Äiti oli tehnyt sovelluksen Nooran edellisen kerran radasta.
Sissi oli villillä tuulella. Irtosi tosi hyvin, mutta ei pysynyt yhtään ohjauksissa mukana ja taas tolloili ihan omiaan. Alkuun yritin ottaa asian huumorin kannalla ja olla iloinen, että se on reipas ja irtoaa hienosti, mutta sitten taas lähti mopo käsistä ja koira tekee mitä haluaa eikä ole kuulolla ollenkaan. Pieni paikkamakuu ja uusi yritys. Ärsyttää ihan suunnattomasti kun koira menee tuollaiseen mielentilaan. Tietysti se nyt irtoaa ja hakeutuu tosi herkästi kauempaakin oleville esteille kun se viime kerrasta muistaa, että irtoamista on harjoiteltu. Tämä on tietty positiivista kun irtoamista ja itsenäistä etenemistä on harjoilteltu. Se mua tässä ärsyttää kun tuon koiran kanssa irtoamisen myötä katoaa kontakti ohjaajaan eli se alkaa sikailla ja puuhailla omiaan.
Tämän taki irtoaminen onkin ikuisuusongelma, halutaanko koirasta irtoava, itsenäisesti esteitä suorittava, mutta korvaton ohjauksille, joka ei ole hallinnassa vai ohjaajan lähellä kuuliaisesti esteitä suorittava, mutta ei irtoa kauas? Itse haluan tietysti nämä molemmat, mutta tie tulee olemaan P-I-T-K-Ä! Ja omat keinot alkaa välillä olla hukassa: kuinka kerron koiralle, että tykkään kun irtoat, mutta muakin pitäisi totella?! Ilmeisesti treeni oli tänään liian haastava tai sitten koira vaan ärsytti minua. Äiti tosin mainitsi, että "Sissi on taas tolla tuulella." Eli sillä on vaan tuommoisia päiviä ja ilmeisesti mun pitää ottaa lyhyempiä ja helpompia pätkiä, jolloin se saa paljon palkkaa irtoamisesta sekä haltuunotoista ja ohjauksen kuuntelusta.
Silti pitäisi pystyä tekemään sitä rataa yhdessä, että hitsaudutaan koiran kanssa koirakoksi. Minun täytyy tietää, miten koira kulkee ja vastaa ohjauksiin ja koiran täytyy oppia luottamaan muhun ja lukemaan mun ohjaamista. Eli ekaksi siis sitä teknistä harkkaa mahdollisimman paljon ja sitten vaikka koko rada treeniä. Ääk, tulee taas ihan kamala ahdistus kun treenattavia asioita olisi ihan miljoona. Tämän takia on myös niin turhauttavaa kun ei pysty Ruutin kanssa enää (luultavasti) tekemään kun täytyy lähteä ihan alusta ja työstää kaikki uudestaan Sissille. Yritän vaan ajatella positiivisesti, että Sissistä tulee mahtava agitykki kun sen saan huippukisakuntoon. Nyt en pitkään aikaan edes ajattele kisaamista. Jos syyskuulla kävisi tekemässä "taitojentarkistusta" kisoissa katsomassa, mitä pitää vielä kehittää ja treenata.
Eka harjoitus
Nyt niihin harjoituksiin: kolmosen jälkeen persjättö, koira irtoaa kauniisti putkeen. Kutosella valssi ja takaaleikkaus putkeen. Takaaleikkaus aika kehno, mutta valimatkat oli lyhyet ja koiralla kauhea kiire edetä. :) Pöydälle lähetys onnistui kivasti kaukaa ohjaten, täytyy myöntää, että takanaohjaukset meni tänään Sissiltä tosi hienosti. Pöydällä ei olisi malttanut pysyä, mutta se ei ole ongelma. Kepeillä hieman ongelmia alkuun sisäänmenoissa, äiti sanoi, että olin ollut outo. Rentouduin niin koirakin meni hyvin. Usein jätti pujottelematta vikan välin kun kepit suuntaa seinää kohti. Treeniä tähän. Loppusuoran ohjasin takaaleikkaamalla puomin puolelta, sujui hyvin.
Toka pätkä
Tää olikin sitten jo paljon vaikeampi, kun edellinen pätkä oli sisältänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja nyt pitikin kuunnella ohjauksia. Nelonen oli vaikea, koira ohjautui viereiselle hypylle ja putkeen. Haltuunotto heti putkella ja sitten takaakierto-niisto-persjättö. Vitosella koira tahtoi valua, mutta johtui omasta rytmityksestä aivan selväti kun joutui edellisen esteen kanssa ponnistelemaan niin paljon. Kutosella karkaili aalle, tiukalla vartalonkäännöllä ja käskytyksellä sai putkeen ja tässä kohtaa tajusi, että nyt niitä pieniä pätkiä ja paljon palkkaa. Ei kannata tehdä hampaat irvessä puhtaana huonosti läpi vaan keskittyä nyt siihen irtoamiseen ja helpottaa sitä, mikä on nyt vaikeaa. Kympin takaakierto oli myös vaikea kun koiralla oli koko ajan ajatus loppusuoran palkasta. Jotain se sentään on oppinut! :D Saatiin onnistumaan jarrutuksilla ja käskytyksillä. Taas tietää, mitä saa treenata...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti