lauantai 8. syyskuuta 2012

Lohjalla raunioilla

Alkuun yleistä pulinaa. ÄR-SYT-TÄÄ!!! Meillä piti olla agilityryhmän kanssa keskiviikkona treenivuoro P-HAU:n epiksissä ja sitten piti mennä sunnuntaina kisoihin ja vielä pm-joukkueeseen. Eiköhän Sissillä alkanut juoksut! Huoh... Siinä meni hyvät treenit vieraissa paikoissa ja kisat sitten. Pm-joukkueeseen voisi osallistua juoksuisen koiran kanssa, mutta näki jo viime viikon epiksissä kun juoksut oli tuloillaan, kuinka käy kisaamisen vieraassa paikassa. Koira ei ole yhtään kuulolla ja mulla menee hermot. En viitsi joukkueeseen osallistua, kun koira ei pysy mulla hanskassa ja tuommoinen treeni tekee vaan hallaa meidän yhteistyölle. Ei ihme, että se oli niin korvaton viime perjantaina.

Ja nyt asiaan. Oltiin siis parin meidän ryhmäläisen kanssa vierailemassa Lohjan raunioradalla. Ruuti oli mulla mukana. Oli tosi kivaa päästä taas yksille uusille raunioille treenaamaan. Oikein sormet syyhysi kun siellä oli tilaa yllin kyllin ja mieletön määrä hyviä piiloja, joita haluaisi treenata kaikkia! Harmi vaan kun aikaa ei ollut paljoa. Päätin heti, että otetaan Ruutille sellaiset harkat, joita Lahdessa ei pääse tekemään eli kunnon etsintä koko aluetta käyttäen, yksi mm korkealle torniin, toinen mm jonnekkin maanalaiseen piiloon, mitä en tiedä. Tehtiin Ruutille melkein kokeenomainen treeni. Otettiin alkupulinat ja muut ja hieman meteliä raunioille koiran etsiessä.

Ruuti oli todella hienosti mulla hallinnassa, irtosi etsimään hienosti itsenäisesti ja tehokkaasti ja tuli mun ohjaukseen kauniisti. Olin tosi ylpeä koirasta, kuinka hienosti se työskenteli, ei tarvinnut yhtään hävetä vaikka meidän treenejä oli valvomassa yksi nainen Lohjan seurasta. Ruuti ei meinannut alkuun paikallistaa tornista tulevan mm hajua, mutta lähti hyvin tarkistamaan kun pyysin sitä kiipeämään torniin. Hyvät ilmaisut tuli.

Toisen mm olinpaikkaa en tiennyt ja etenin etsintäsuunnitelman mukaisesti. Koira selkeästi etsi yhden kivikasan läheisyydessä, joten etenin itsekin sinne. Koiralla oli pulmana, mistä haju tulee, se on selkeästi ihan lähellä, mutta missä? Itsekään en tajunnut, missä se mm mahdollisesti olisi. Koiran pyörimispaikalla oli todella iso kiven järkäle ja sen takana tiilikasa. Lopulta Ruuti ilmaisi kiven takana ja "tuomari" pyysi tarkentamaan. Tällöin pyydettiin mm hieman kehumaan koiraa hiljaa ja se oli siellä tiilikasan alla ns. "häkissä". Koira oli ihan, että "Ahaa, täällähän sä olit!". Tosi hyvä harjoitus saatiin aikaan. Otettiin vielä kolmas ukko samantapaiseen piiloon, mitä tuo edellinen oli. Tehtiin innostavana eli koira nöki kun mm lähti, mutta ei minne. Koira lähti hakemaan hienosti ja paikallisti mm uudesta vaikeakulkuisesta kivikasasta. Ilmaisu oli hyvä.

Oltaisiin haluttu vielä jäädä tekemään vieraita peko-kettisesteitä ja treenaamaan kentälle tottista, mutta meitä ei tosiaan päästetty jostain syystä treenaamaan yksinään (wtf?!), joten ei viitsitty sitten viivyttää enempää tätä meidän valvojaa. Muuten treenit meni kaikilta hirmu kivasti ja sai todella olla ylpeä koiran osaamisesta. EHkä se B-koe vielä siintää edessä, nyt vaan LISÄÄ TREENIÄ! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti