Hakutreenit Brandyn kanssa

Treenaan nyt jonkin aikaa hakua vaan Brandyn kanssa ja Ruutin kanssa pelkkiä raunioita. Äiti haluaa kokeilla vielä HK1-tuloksen tekemistä Ruutille, kun se on ollut nyt tosi hyvässä kunnossa. Mullehan tää sopii hyvin. Brandy pääsee treenaamaan pelastushakua varten. Äitin mielestä Brandyn kanssa kannattaa treenata pistottamista, koska se kehittää myös sen ohjattavuutta ja irtoamista partioidessa. Senpä takia teimme oheisen suunnitelman tämän päivän halutreeneihin: Ukot 50 m ja pressut päällä, koira näkee kun eka lähtee. Koira ilmaisee, menen paikan päälle, kuljetetaan yhdessä ja jätän koiran maalimiehelle. Kutsun koiran keskilinjalle ja lähetän kakkoselle (mm valmiina), muuten sama. Sama myös kolmosella. Nelonen on jäniksenä, eli koira saa lähteä juoksevan mm perään.

No, kuinkas kävikään. Eka oli hyvä, koira irtosi hyvin, ilmaisi hyvin, kaikki ok. Kakkonen ihan ok, suorassa pistossa on parantamisen varaa. Brandy ei oikein tajua vieläkään suoria pistoja ja jos se ei saa hajua, niin alkaa risteilemään ja palaa herkästi mun luokse hakemaan ohjausta. Huoh... Kolmas menikin sitten jo ihan ketuille. Koira lähtee heti partioimalla etsimään. Olin aivan alusta asti ollut sitä mieltä, että tehdään treenit nyt partioimalla, koska kokeessakin niin tehdään, mutta äitin perustelu pistottamisesta kävi järkeen. Koira todisti nyt, että se treeni on aivan turhaa kun ei se pistoista tajua mitään. Toisaalta luulen, että se kyllä tietää, mitä halutaan, mutta haluaa palata tuttuun ja sille luonnolliseen hakukuvioon. Brandy nimittäin irtoaa pistoille mielettömän hyvin, kun sillä on tuuli apuna. Ilman hajua sitä ei niin huvita lähteä juoksemaan. Eli en ole tehnyt sille alusta asti mahdollisimman johdonmukaisesti opetusta, että aina kun ohjaan koiran pistolle, niin sieltä löytyy ukko.

Minä ja Brandy hakumetsällä kesällä 2012

Kolmannen tosiaan partioitiin metsästä. Koira hakee kivasti mun edessä risteilemällä ja tulee mun ohjauksiin hienosti. Pari kertaa irtosi kauemmas näkökentästä, mutta palaa hyvin takaisin etsimään. MM ei meinannut millään löytyä ja en enää itsekään ollut kunnolla kartalla kun en tosiaan ollut tehnyt minkäänlaista suunnitelmaan. Löytyihän se vihdoin ja Brandy ilmaisi. Selkeästi koira alkoi hieman väsyä kun haukku oli pikkuisen turhautunut ja vaisu, mutta ilmaisi kuitenkin loppuun asti.

Otettiin vielä jänis, koira syttyi heti ja löytyi vielä energiaa. Ihan räjähtävällä lähdöllä koira lähti intona jäniksen perään ja oltiin sovittu, että B saa palkan heti haukun aloituksesta. Oli tosi hyvä, että oli vielä yksi tällainen ukko koiralle, että nyt sille jäi viimeiseksi positiivinen mielikuva harjoituksesta kun oli kivaa ja helppoa. Kolmannesta ukosta olisi voinut jäädä vähän negatiivisempi mielikuva, vaikka luiultavasti se ei olisi silti ollut mikään ongelma. Haku on Brandyn aivan ykkäösjuttu ja se on ihan liekeissä aina tästä lajista!

Pelastuskoiranäytös

Yli-Marolan kotieläinpihalla oli koirapäivä, johon meitä oli pyydetty pitämään pelastuskoiranäytöstä. Mukana oli minun ja äitin lisäksi Gitta oman koiransa kanssa. Esiteltiin pelastuskoiratoimintaa ja kuinka koiria koulutetaan ja miten ne etsivät. Näytöspaikkana oli hevosaitaus (jossa siis silloin ei ollut hevosia :D). Hieman jännitti, kuinka koirat toimii aitauksessa, jossa on paljon hajuja ja tietysti sitä ihanaa hevosenlantaa... Mulla oli sekä Ruuti että Brandy mukana. Ajattelin, että Brandy heittää ihan lekkeriksi siellä, mutta Ruutin pitäisi toimia ihan hyvin.

No, kuinkas kävikään... Onneksi otettiin jokaiselle koiralle tutustumistreenit ennen näytöstä, ettei koirat viedä ihan kylmiltään sinne aitaukseen. Meillä on umpparipiilo toisessa päässä aitausta ja hevosenkatoksessa ruokakaukalon takana avopiilo. Brandy oli oikein pätevä ja tomera, haki kummallakin suorituksella erittäin määrätietoisesti ja ilmaisi aivan älyttömän hyvin! Ruuti taas palloili ympäriinsä harjoituskerralla ja söi sitä lantaa ja juoksenteli aitauksessa. Löysi se maalimiehet, mutta ilmaisu oli surkeaa. Itse näytöksessä se keskittyi huomattavasti paljon paremmin, mutta yritti silloinkin vaan juoksennella ja söi taas hieman lantaa. Huoh. Harjoituksena paikka oli hyvä koirille, vaikka Ruuti ei onnistunut kauhean hyvin, niin sen sai kuitenkin työskentelemään näin vaikeassa häiriössä (hevosaitaus, katsojat, junarata aivan vieressä=todella kova meteli). Brandystä olen erittäin ylpeä, koira etsi hienosti välittämättä MISTÄÄN ja lopuksi pääsi kiertelemään kotieläinpihaa katselemassa eläimiä ja olemassa lastan paijattavana. :)