lauantai 24. marraskuuta 2012

Hollanninpaimenkoirien agilitypäivä

En olekaan pitkään aikaan kirjoittanut blogiin treeneistä. Ollaan me koirien kanssa ihan yhtä ahkerasti treenattu, mutta koulussa ja töissä on ollut aika haipakkaa koko syksyn niin koneella ei ole jaksanut istua kouluhommien takia yhtään enempää kuin on pakko. Nyt taas ryhdistäydyn, jää itsellekin treeneistä jotain talteen kun ne tänne blogiin kirjaa. Olin marraskuun alussa Janita Leinosen koulutuksessa Turussa viikonlopun verran. Oli tosi antoisa viikonloppu ja opittiin Sissin kanssa ihan hirveästi uutta. Kirjoittelen siitäö viikonlopusta lähiaikoina tänne kun saan inspiraation. :)

Holskujen agilitypäivä oli tänä vuonna Nastolassa ja koska itse vastasin sen järjestelyistä niin pyysin sinne kouluttajaksi Nina Frantsia, koska tiedän hänen olevan erittäin osaava kouluttaja. Nina ymmärtää paljon koiran kouluttamisesta ja motivoinnista, joiden lisäksi agilityssä hän on huippuhyvä kouluttamaan. Koulutukseen osallistui kahdeksan hollanninpaimenkoiraa. Jokainen karvamuunnos oli edustettuna, mikä oli tosi mukava juttu. 

Meillä oli päivän aikana kaksi eri harjoitusta. Ensimmäisessä harjoituksessa harjoittelimme koiran linjauksia ja perusohjauksia. Toinen oli perinteinen ratatreeni, jossa mietittiin myös erilaisia ohjaustekniikoita. Kumpikin harjoitus olivat todella hyödyllisiä.


Valkoiset pallot olivat meidän harjoitus . Jokainen aluksi tutustui rataan ja teki oman suunnitelmansa, kuinka suorittaisi sen oman koiransa kanssa. Mä olisin tehnyt valsseja ja persjättöjä, mutta tuo kannattaisikin tehdä takaaleikkauksilla koko rata. Sissi lähtee takaaleikkauksiin, mutta on tällä hetkellä vielä todella paljon vauhdikkaampi kun mä ohjaan sitä edestä, eli mun piti tehdä rataa persjätöillä. No, sehän ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin olisi voinut kuvitella. Mulla on persjätöt ihan hirveästi myöhässä ja jotenkin en uskalla lähteä tarpeeksi aikaisin niitä tekemään. Esteellä 7. meinasi tulla ongelmia. Koira irtosi uhan hyvin kyllä sinne, mutta ilman minkäänlaista linjausta se tuli joka kerta kasista ohi. Harjoiteltiin sitten jenkkikäännöstä seiskalle, mikä sujuikin tosi hyvin ja ehdin silti persjättöihin mukaan. Kotiläksyksi saatiin persjättöjen ja jenkkikäännöksen harjoittelua. Nina antoikin pari vinkkiä katsoa Youtubesta Krisztina Kabain videoita, koska hän tekee tosi hyvin persjätöt. Muuta ei sitten kuulemma sieltä saa apinoida. :D




Ratatreeni olikin sitten yhtä mielenkiintoinen. Esteet 1-5 olivat tuttuja Janitan aikaisemmasta koulutuksesta, mutta silti onnistuin jotenkin sössimään nekin. :D Tehtiin ekat harjoitukset kisanomaisesti ja meille kaikille tuki hyvin selväksi, että mä rupean vaan kiirehtimään ja sähläämään kun on "kisat" kun pitäisi saada sama suoritusvarmuus kuin treeneissäkin on. Lisäksi mun mielentilaan pitää saada aika paljon muutosta. Kun saan itseni ns. suuttumaan eli pienessä agressa suorittamaan niin teen tosi hyvää rataa silloin. Tai siis mä ohjaan kunnolla ja koira tekee hyvää rataa. :D Ninan kanssa tosin puhuttiin, että Sissille sopii paremmin iloinen ja tsemppaava ohjaus, mutta ei ole missään tapauksessa liian pehmeä tälläiseen "agrella" ohjaamiseen. Eli mun pitää olla vaan napakka ja jämäkkä itseäni kohtaan, ei tietysti koiraa.

Nyt itse rataan: kakkoselle pakkovalssi, neloselle saksalainen, seiskalle ihmisnuoli tai sitten viskileikkaus. Kympille valssi, 11-13 joko niin, että 12 jälkeen persjättö ja 13 takaakierto-valssi tai päällejuoksu-välistäveto-takaakierto. Ensimmäinen vaihtoehto oli musta vaikeampi niin treenasin sitä.Putkesta 14 putkeen 15 poispäinkäännös. 18-20 välistävedot. Puomin tilalla oli keinu. Keppien jälkeen taas poispäinkäännös.

Kakkosen pakkovalssi tökki. Mulle on opetettu se niin, että takapuoli on kohti estettä, nyt pitikin olla toisin päin niin, että koiran puoleinen jalka on takana ja koiran puoleinen käsi merkkaa tarkasti. Toimii. Saksalaisessa oli hiomista. Oon tehnyt senkin tähän mennessä ihan väärin. Sissin kanssa treenattiin merkkauksia ja itsenäistä estesuorittamista, jotta koira suorittaisi esteitä vaikka mä jatkaisin ohjaamista jo muualle. Tämäkin oli oleellista saksalaisen tekemisessä. Tää tuli myös meille kotiläksyksi. 
Ihmisnuoli sujui, viskileikkausta jouduttiin hiomaan,  mutta oikeanlaisella ohjauksella siitä tuli tosi hyvä. Muut kohdat sujui ihan hyvin, kunhan en hosu ja teen ohjaukset kunnolla loppuun asti. Monesti joko hosun liikaa tai olen aivan liian myöhässä. Esimerkiksi poispäinkäännöt oli ihan kamalan myöhässä, mutta positiivista on, että mä oon vihdoinkin oppinut ohjaamaan ne! :D

Puhuttiin vielä, että jotta saataisiin Sissin vauhtia kasvatettu agissa, sen pitäisi tehdä ekaksi helppo treeni, sitten ällövaikea ja lopuksi tosi ihana ja helppo, jotta sillä motivaatio pysyy ja kasvaisikin vielä lisää. Vauhtiahan siitä ei puutu, mun pitää vaan luottaa siihen ja opettaa se varmaksi ohjauksiin ja esteisiin ja sitten kasvattaa vauhtia sille.